Miten osingot toimivat suomalaisessa osakeyhtiössä: verosäännöt ja 8 prosentin sääntö (2026)

Miten osingot toimivat suomalaisessa osakeyhtiössä: verosäännöt ja 8 prosentin sääntö (2026)

nocfo-tiimi

Facebook-kuvake
LinkedIn-kuvake

Yksi kolmesta tavasta nostaa tuloja

Suomalaisessa osakeyhtiössä omistaja ei nosta rahaa yksityisottoina, kuten toiminimiyrittäjä tekee. Sen sijaan tuloja voi nostaa yrityksestä kolmella tavalla: palkkana, osinkoina tai osakaslainana. Näistä osingot ovat usein verotehokkain vaihtoehto — mutta vain tiettyynrajaan asti.

Osinkojen verotussäännöt eivät ole monimutkaisia, mutta ne eroavat palkan verotuksesta. Jos et tunne 8 prosentin sääntöä, saatat päätyä maksamaan enemmän veroja kuin olisi tarpeen.

Mistä osingot tulevat

Osingot maksetaan yrityksen jakokelpoisesta omasta pääomasta — eli yrityksellä on oltava voittovaroja joko kuluvalta tai edellisiltä tilikausilta, jotta osinkoja voidaan maksaa.

Päätös osingonjaosta tehdään yhtiökokouksessa. Hallitus esittää ja yhtiökokous hyväksyy. Yhden omistajan yrityksissä tämä tarkoittaa käytännössä yhtä henkilöä, mutta muodollisuuksia on silti noudatettava.

Osinko ei ole yritykselle verovähennyskelpoinen kulu — toisin kuin palkka. Palkka vähentää yrityksen verotettavaa tuloa; osingot maksetaan jo verotetusta voitosta.

Miten osinkoverotus toimii

Osinkojen verotus riippuu siitä, kuinka suuri osinko on suhteessa yrityksen matemaattiseen arvoon.

Matemaattinen arvo on yksinkertainen laskea: yrityksen nettovarallisuus jaettuna osakkeiden lukumäärällä. Nettovarallisuus on taseen varat vähennettynä taseen veloilla tilinpäätöspäivänä.

8 %:n sääntö

Jos maksetut osingot ovat enintään 8 % yrityksen matemaattisesta arvosta, niitä verotetaan huojennetusti:

  • 25 % osingosta on verotettavaa pääomatuloa

  • 75 % osingosta on verovapaata

Pääomatulon veroprosentti on 30 % (tai 34 %, jos pääomatulot ylittävät 30 000 euroa). Koska vain 25 % on verotettavaa, todellinen veroprosentti on parhaimmillaan noin 7,5 %.

Esimerkki: yrityksen matemaattinen arvo on 200 000 euroa. 8 %:n raja on 16 000 euroa. Jos jaat 16 000 euroa osinkoja, 4 000 euroa on verotettavaa pääomatuloa ja 12 000 euroa on verovapaata.

Mitä tapahtuu 8 %:n rajan ylittävälle osalle?

Jos osingot ylittävät 8 %:n rajan, ylimenevästä osasta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verovapaata.

Ansiotuloa verotetaan progressiivisesti kuten palkkaa — korkeammilla tulotasoilla marginaalivero voi olla 40–50 %. Siinä vaiheessa osingon veroetu häviää ja palkka voi olla kokonaisuudessaan parempi vaihtoehto.

150 000 euron vuotuinen yläraja

Jos listaamattomasta yhtiöstä saadut osingot ylittävät 150 000 euroa vuodessa, tämän rajan ylittävästä osasta 85 % on ansiotuloa (15 % verovapaata). Tämä koskee harvoja pienyrittäjiä, mutta se on hyvä tietää.

Palkkaa vai osinkoa: kumpi kannattaa?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Optimaalinen suhde riippuu yrityksen tuloksesta, omistajan muista tuloista ja yrityksen nettovarallisuudesta.

Palkka on kannattavampaa, kun:

  • Yrityksen nettovarallisuus on pieni (8 %:n raja on matala)

  • Omistaja tarvitsee säännöllistä kuukausituloa

  • Omistajan henkilökohtainen veroprosentti on alhainen

  • YEL-työtulon kerryttäminen ja Kelan etuudet ovat etusijalla

Osinko on kannattavampaa, kun:

  • Yrityksellä on merkittävästi nettovarallisuutta (suurempi 8 %:n raja)

  • Todellinen osinkoveroprosentti pysyy ansiotuloveroprosentin alapuolella

  • Omistajalla on korkea marginaalivero palkasta

Useimmille pienyrittäjille järkevä yhdistelmä on maltillinen palkka — joka kattaa elinkustannukset ja pitää yllä kohtuullista YEL-työtuloa — sekä osingot 8 %:n rajan puitteissa.

Miten nettovarallisuus kasvaa

Koska 8 %:n raja lasketaan nettovarallisuudesta, suurempi nettovarallisuus tarkoittaa suurempaa määrää huojennetusti verotettua osinkoa.

Nettovarallisuus kasvaa, kun:

  • Yritys tekee voittoa ja jättää sen yritykseen sen sijaan, että jakaisi kaiken ulos

  • Yritykseen sijoitetaan lisää pääomaa

Tämä on yksi syy siihen, miksi jotkut osakeyhtiöyrittäjät maksavat itselleen alkuvuosina pientä palkkaa ja jättävät voitot yritykseen — se kasvattaa nettovarallisuutta ja parantaa tulevaisuuden osinkoverotehokkuutta.

Käytännön muistilista osingonjakoon

  • Osingot maksetaan sen jälkeen, kun tilinpäätös on vahvistettu yhtiökokouksessa, yleensä keväällä

  • Yhtiökokous päättää osingonjaosta — muodollisuuksia on noudatettava myös yhden omistajan yhtiössä

  • Yhtiön on toimitettava pääomatulo-osingosta 7,5 %:n ennakonpidätys

  • Saaja ilmoittaa osingot henkilökohtaisella veroilmoituksellaan

  • Kirjanpidon on oltava ajan tasalla, jotta nettovarallisuus voidaan laskea oikein

NoCFO:ssa nettovarallisuus ja jakokelpoinen oma pääoma ovat nähtävissä suoraan tilinpäätöksestä, jonka ohjelma laatii automaattisesti kirjanpitoaineiston perusteella.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä ovat osingot suomalaisessa osakeyhtiössä?Osingot ovat voitonjakoa osakkeenomistajille. Ne maksetaan jakokelpoisesta omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Miten osinkoja verotetaan Suomessa vuonna 2026?Listaamattoman yhtiön osinkoja verotetaan huojennetusti yrityksen matemaattisen arvon 8 %:n rajan puitteissa. Tästä osingosta 25 % on verotettavaa pääomatuloa ja 75 % verovapaata. Rajan ylittävä osa verotetaan pääosin ansiotulona.

Mikä on suomalaisen yrityksen osinkojen 8 prosentin sääntö?8 %:n sääntö tarkoittaa, että huojennettu osinkoverotus koskee vain osinkoja, jotka ovat enintään 8 % yrityksen matemaattisesta arvosta (nettovarallisuus jaettuna osakkeiden määrällä). Tämän rajan sisällä osingot ovat erittäin verotehokkaita.

Kannattaako suomalaisesta osakeyhtiöstä nostaa mieluummin palkkaa vai osinkoa?Se riippuu tilanteesta. Palkka kerryttää YEL-työtuloa ja Kelan etuuksia ja on yritykselle vähennyskelpoinen kulu. Osingot 8 %:n rajan sisällä ovat verotehokkaisia, mutta ne eivät kerrytä sosiaaliturvaa. Useimmille pienyrittäjille maltillisen palkan ja osingon yhdistelmä on järkevin ratkaisu.

Milloin osinkoja voidaan maksaa?Osinkoja voidaan jakaa sen jälkeen, kun tilinpäätös on vahvistettu varsinaisessa yhtiökokouksessa — tyypillisesti keväällä tai alkukesästä tilikauden päättymisen jälkeen.

Miten nettovarallisuus vaikuttaa osinkoihin?Suurempi nettovarallisuus tarkoittaa suurempaa 8 %:n rajaa — eli enemmän osinkoa voidaan jakaa huojennetulla veroprosentilla. Nettovarallisuus kasvaa, kun voitot jätetään yritykseen sen sijaan, että ne jaettaisiin kokonaan ulos.

NoCFO pitää osakeyhtiösi kirjanpidon ajan tasalla automaattisesti ja laatii tilinpäätöksen suoraan ohjelmasta. Aloita maksutta →

Jaa tämä julkaisu

Facebook-kuvake
LinkedIn-kuvake

pienyritys

nocfo-tiimi