Yrittäjän lasku kelpaa, kun siinä ovat arvonlisäverolain vaatimat merkinnät, selkeä maksuehto ja eräpäivä. Pakollisia tietoja on toistakymmentä, maksuaika toiselle yritykselle saa olla enintään 30 päivää ilman nimenomaista sopimista, ja lasku säilytetään vähintään kuusi vuotta. Tämä opas käy laskutuksen läpi järjestyksessä: mitä laskuun merkitään, milloin rahan pitää olla tilillä, mitä verkkolasku tarkoittaa käytännössä ja mitä teet, kun asiakas ei maksa.

Mitä laskussa pitää lukea?

Laskun pakolliset tiedot tulevat arvonlisäverolain 209 e §:stä. Ne ovat samat riippumatta siitä, teetkö laskun laskutusohjelmalla vai taulukkolaskennalla.

Laskulla pitää olla laskun päivämäärä, juokseva tunniste eli laskunumero, myyjän Y-tunnus, myyjän ja ostajan nimi ja osoite, myytyjen tavaroiden määrä ja laji tai palvelujen laajuus ja laji, toimituspäivä, veron peruste verokannoittain, verokanta, suoritettavan veron määrä sekä ostajan arvonlisäverotunniste silloin, kun kyse on käännetystä verovelvollisuudesta tai EU-myynnistä. Verottomasta myynnistä merkitään joko peruste tai viittaus lainkohtaan.

Jos laskun loppusumma on enintään 400 euroa, riittävät kevennetyt laskumerkinnät: päivämäärä, myyjän nimi ja Y-tunnus, tavaroiden määrä ja laji tai palvelun laji sekä veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

Yksityiskohtainen lista esimerkkeineen on artikkelissa laskun pakolliset tiedot.

Milloin lasku pitää lähettää?

Tavallisessa kotimaan myynnissä arvonlisäverolaki ei aseta laskulle määräaikaa. Poikkeus koskee EU-tavarakauppaa ja tiettyjä rajat ylittäviä palveluja: niistä lasku on annettava viimeistään toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

Käytännössä laskun lähettäminen heti työn valmistuttua on kassavirran kannalta tärkeämpää kuin mikään säännös. Viikon viive laskutuksessa on viikko lisää rahan odottamista, ja se tulee jokaisen laskun kohdalla uudelleen.

Kuinka pitkän maksuajan saa antaa?

Yritysten välisessä kaupassa maksuaika saa olla enintään 30 päivää, ellei pidemmästä ajasta ole nimenomaisesti sovittu. Raja tuli voimaan 1.5.2015, kun kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettua lakia (30/2013) muutettiin. Aiemmin vastaava raja oli 60 päivää. Kiinteää enimmäisaikaa nimenomaisesti sovitulle maksuajalle ei ole, mutta kohtuuttoman pitkää maksuehtoa voidaan sovitella.

Jos velallisena on hankintayksikkö, maksuaika saa olla enintään 30 päivää, ja nimenomaisesti sopimalla enintään 60 päivää.

Maksuehto kannattaa kirjoittaa laskulle selkokielellä, esimerkiksi "14 päivää netto". Pelkkä eräpäivä ilman maksuehtoa johtaa riitatilanteessa turhaan tulkintaan.

Paljonko viivästyskorkoa saa periä?

Ajanjaksolla 1.7.–31.12.2026 korkolain mukainen viitekorko on 2,5 %. Siitä seuraa kaksi viivästyskorkoa:

Kaupallisten sopimusten korkoa sovelletaan yritysten välisissä ja hankintayksikölle suunnatuissa laskuissa. Suomen Pankki vahvistaa viitekoron kahdesti vuodessa, joten korko tarkistetaan aina, ennen kuin sen merkitsee laskulle.

Viivästyneestä yrityslaskusta saa lisäksi vaatia 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista. Oikeus syntyy silloin, kun oikeus viivästyskorkoon on syntynyt, ja se koskee jokaista erääntynyttä laskua erikseen. Muita perintäkuluja saa vaatia vain siltä osin kuin ne ylittävät 40 euroa (perintälaki 10 i §).

Korkojen laskeminen päivälleen ja maksuehdon muotoilu käydään läpi artikkelissa maksuehto ja viivästyskorko.

Mikä arvonlisäverokanta laskulle merkitään?

Vuonna 2026 Suomessa on kolme positiivista verokantaa. Alennettu kanta laski 14 prosentista 13,5 prosenttiin 1.1.2026.

Verokanta merkitään laskulle jokaiselle riville erikseen, jos samalla laskulla on eri kannan tuotteita. Veron peruste ilmoitetaan verokannoittain, ei yhtenä summana.

Arvonlisäverovelvolliseksi pitää rekisteröityä, kun kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon 1.1.2025, ja samalla alarajahuojennus poistui.

Mikä on verkkolasku ja milloin sitä on pakko käyttää?

Verkkolasku on rakenteinen laskutiedosto, joka siirtyy laskutusjärjestelmästä toiseen. Sähköpostin liitteenä lähetetty PDF ei ole verkkolasku, vaikka se onkin sähköinen.

Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019) tuli sovellettavaksi 1.4.2020. Sen jälkeen ostajalla on ollut oikeus vaatia myyjältä eurooppalaisen standardin mukainen verkkolasku. Laki koskee yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Kuluttajalle verkkolaskua ei tarvitse lähettää.

Velvoite on siis ostajan oikeus, ei yleinen pakko. Käytännössä se tarkoittaa, että jos myyt yrityksille tai julkiselle sektorille, asiakas voi pyytää verkkolaskua ja sinun on pystyttävä lähettämään sellainen. Tarkemmin aiheesta artikkelissa verkkolasku ja verkkolaskuosoite.

Kuinka kauan laskut pitää säilyttää?

Laskut säilytetään vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi päättyi. Sama koskee myynti- ja ostolaskuja.

Kiinteistöinvestointeihin liittyvät asiakirjat ovat oma poikkeuksensa: niitä säilytetään 13 vuotta sen vuoden lopusta, jona tarkistuskausi alkoi.

Säilytys onnistuu sähköisesti.

Mitä teet, kun asiakas ei maksa?

Ensimmäinen askel on maksumuistutus. Se on tavallinen viesti, jossa kerrotaan alkuperäinen lasku, eräpäivä, kertynyt viivästyskorko ja uusi maksupäivä. Yrityslaskusta muistutukseen voi liittää 40 euron vakiokorvauksen, jolloin erillistä muistutusmaksua ei peritä sen päälle.

Jos muistutus ei tehoa, seuraavat vaihtoehdot ovat perintätoimiston käyttö tai velkomuskanne.

Kannattaa muistaa, että suurin osa myöhästymisistä ei ole maksuhaluttomuutta. Lasku on jäänyt ostoreskontraan väärälle henkilölle tai viitenumero on kirjoitettu käsin väärin. Siksi selkeä lasku on paras perintäkeino, joka yrittäjällä on.

Mitä teet, kun asiakas kiistää laskun?

Kiistetty lasku on eri asia kuin maksamaton lasku, ja se hoidetaan eri tavalla. Riitaista saatavaa ei viedä perintään, koska perintätoimisto ei ratkaise erimielisyyttä sisällöstä.

Ensimmäinen kysymys on, mitä erimielisyys koskee: laskun summaa, toimituksen sisältöä vai sitä, onko työ ylipäätään tilattu. Nämä kolme ratkaistaan eri aineistolla.

Tässä kohtaa selviää, kuinka hyvin laskun rivit on kirjoitettu. "Konsultointi, syyskuu, 4 500 euroa" on vaikea puolustaa. "Verkkokaupan maksurajapinnan määrittely, 30 tuntia, 150 euroa tunnilta" kertoo, mitä on tehty ja millä hinnalla, ja sen voi tarkistaa tilausta vastaan.

Jos erimielisyys ei ratkea keskustelemalla, seuraava vaihe on kirjallinen vastine ja tarvittaessa velkomuskanne käräjäoikeudessa. Saatava myös vanhentuu, jos sitä ei peritä, joten muistutus kannattaa tehdä kirjallisesti ja todistettavasti.

Miten arvonlisävero lasketaan laskulle?

Arvonlisävero lasketaan verottomasta hinnasta, ei verollisesta. Veron määrä on veroton hinta kerrottuna verokannalla.

Esimerkki yleisellä verokannalla. Konsultti laskuttaa 10 tuntia hintaan 90 euroa tunnilta.

Esimerkki alennetulla verokannalla. Ravintola laskuttaa tilaustarjoilusta 600 euroa verottomana. Ravintolaruokaan sovelletaan alennettua 13,5 prosentin kantaa, ei yleistä kantaa.

Jos hinta on sovittu verollisena, veroton hinta saadaan jakamalla verollinen hinta luvulla 1,255 yleisellä kannalla ja luvulla 1,135 alennetulla kannalla. Verollisesta 1 129,50 eurosta veroton osuus on siis 900,00 euroa ja veron osuus 229,50 euroa.

Yleisin virhe tässä kohdassa ei ole laskuvirhe vaan väärä kanta. Sama yritys voi myydä samalla laskulla sekä 25,5 prosentin että 13,5 prosentin tuotteita, ja veron peruste on silloin eriteltävä kannoittain.

Mikä viitenumero on ja tarvitaanko sitä?

Viitenumero ei ole arvonlisäverolain pakollinen laskumerkintä, mutta se on käytännössä tärkein yksittäinen kenttä laskun kohdistamisen kannalta.

Viitenumero on numerosarja, jonka maksaja kirjoittaa maksun tietoihin ja jonka avulla suoritus kohdistuu automaattisesti oikealle laskulle. Ilman viitenumeroa kohdistaminen tehdään käsin maksajan nimen ja summan perusteella, ja osasuoritukset sekä samannimiset asiakkaat aiheuttavat virheitä.

Viitenumeron viimeinen numero on tarkiste, joka lasketaan muista numeroista. Siksi itse keksitty viitenumero ei toimi, vaan se pitää muodostaa oikealla kaavalla. Laskutusohjelma tekee tämän automaattisesti.

Miten virheellinen lasku korjataan?

Lähetettyä laskua ei korjata muokkaamalla alkuperäistä. Virheellinen lasku korjataan hyvityslaskulla, jossa on viittaus alkuperäiseen laskuun, minkä jälkeen lähetetään uusi oikea lasku.

Viittaus aiempaan laskuun on arvonlisäverolain vaatima merkintä muutoslaskussa. Se on myös se, mitä kirjanpitäjä ja verotarkastaja etsivät ensimmäisenä: ilman viittausta kahdesta laskusta ei näe, kumpi on voimassa.

Jos virhe on pelkkä kirjoitusvirhe asiakkaan nimessä eikä vaikuta veron määrään tai suoritukseen, uusi lasku riittää. Jos virhe koskee summaa, verokantaa tai myytyä tavaraa, hyvityslasku tarvitaan.

Milloin laskulle merkitään käännetty verovelvollisuus?

Käännetyssä verovelvollisuudessa arvonlisäveron ilmoittaa ja maksaa ostaja, ei myyjä. Silloin laskulle ei merkitä veron määrää, vaan merkintä käännetystä verovelvollisuudesta ja ostajan arvonlisäverotunniste.

Yleisimmät tilanteet suomalaiselle pienyritykselle ovat rakennusalan käännetty verovelvollisuus kotimaassa ja palvelumyynti toiseen EU-maahan arvonlisäverovelvolliselle ostajalle.

Merkintä on pakollinen. Jos se puuttuu, lasku on puutteellinen ja ostaja voi pyytää uutta, koska hän tarvitsee merkinnän oman ilmoituksensa perusteeksi.

Miten laskutat toiseen EU-maahan?

EU-myynnissä arvonlisäverovelvolliselle ostajalle lasku annetaan viimeistään toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä. Laskulla pitää olla sekä myyjän että ostajan arvonlisäverotunniste.

Tavarakaupassa myynti on veroton yhteisömyynti, kun ostaja on toisessa jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvollinen ja tavara kuljetetaan Suomesta toiseen jäsenvaltioon. Palvelukaupassa pääsääntö on, että vero ilmoitetaan ostajan maassa käännetyllä verovelvollisuudella.

Kuluttajalle toiseen EU-maahan myytäessä säännöt ovat toiset, ja silloin kyse on usein etämyynnistä. Se on oma kokonaisuutensa, eikä sitä kannata päätellä yritysmyynnin säännöistä.

Vaikuttaako yhtiömuoto laskutukseen?

Laskumerkinnät ovat samat toiminimellä ja osakeyhtiöllä. Arvonlisäverolaki ei tunne yhtiömuotoa tässä kohtaa, vaan myyjän ja ostajan aseman.

Kaksi eroa kuitenkin on. Toiminimellä laskutettu tulo on yrittäjän elinkeinotoiminnan tuloa, joka verotetaan tuloverotuksessa ansio- ja pääomatulona, kun taas osakeyhtiön myynti on yhtiön tuloa ja yrittäjä nostaa siitä palkkaa tai osinkoa. Toinen ero on rekisteröinnissä: arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidytään toiminnan laajuuden perusteella, ja 20 000 euron raja koskee molempia yhtiömuotoja samalla tavalla.

Kevytyrittäjä, joka laskuttaa laskutuspalvelun kautta, ei lähetä laskua omissa nimissään. Silloin laskun antaa laskutuspalvelu omalla Y-tunnuksellaan, ja laskumerkinnöistä vastaa se.

Miten lasku kytkeytyy kirjanpitoon ja alv-ilmoitukseen?

Myyntilasku on kirjanpidon tosite. Sama lasku tuottaa kolme asiaa: myyntituoton tuloslaskelmaan, myyntisaamisen taseeseen ja suoritettavan arvonlisäveron alv-ilmoitukselle.

Tästä seuraa käytännön sääntö, joka on tärkeämpi kuin miltä se kuulostaa. Laskun pitää olla kirjanpidossa siinä kuussa, johon se kuuluu, ei siinä kuussa, jona asiakas maksaa. Suoriteperusteisessa kirjanpidossa myynti kirjataan toimituksen mukaan, ja maksusuoritus kuittaa myyntisaamisen erikseen.

Kun laskutus ja kirjanpito ovat samassa järjestelmässä, tämä tapahtuu itsestään. Kun ne ovat eri paikoissa, joku joutuu siirtämään tiedot ja täsmäyttämään ne, ja yleensä se joku on yrittäjä sunnuntai-iltana.

Laskutuksen vuosikello

Laskutus tuottaa muutaman toistuvan velvoitteen, jotka kannattaa tietää etukäteen.

Arvonlisäveroilmoitus annetaan verokauden mukaan. Kuukausimenettelyssä ilmoitus ja maksu ovat myyntikuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, neljännesvuosimenettelyssä ja vuosimenettelyssä oma aikataulunsa. Verokausi määräytyy liikevaihdon perusteella.

Yhteenvetoilmoitus EU-myynneistä annetaan kuukausittain, jos yritys myy tavaraa tai palveluja arvonlisäverovelvollisille ostajille toisiin jäsenvaltioihin.

Tilikauden päättyessä avoimet myyntisaamiset käydään läpi ja arvioidaan, mitkä niistä ovat vielä todennäköisesti saatavissa. Tämä on helppoa, jos laskut on kohdistettu pitkin vuotta, ja työlästä, jos ei ole.

Mitä laskutuksessa menee useimmiten pieleen?

Neljä virhettä toistuu pienissä yrityksissä muita useammin.

Laskunumerointi katkeaa, kun laskuja tehdään kahdella tavalla. Osa tehdään ohjelmassa ja osa taulukkolaskennalla, ja juokseva tunniste ei enää ole juokseva.

Verokanta on merkitty yhtenä summana, vaikka laskulla on eri kantojen rivejä. Veron peruste pitää eritellä kannoittain.

Maksuehto puuttuu ja laskulla on vain eräpäivä. Riitatilanteessa maksuehdon puuttuminen siirtää tulkinnan sopimusehtoihin, joita ei useinkaan ole kirjattu.

Lasku on lähetetty oikein, mutta suoritusta ei ole kohdistettu. Yrittäjä luulee saatavaa avoimeksi ja lähettää muistutuksen asiakkaalle, joka on jo maksanut. Tämä on nopein tapa menettää hyvä asiakas.

Milloin laskutusohjelma kannattaa ottaa käyttöön?

Laskutusohjelma kannattaa ottaa käyttöön siinä vaiheessa, kun laskuja on enemmän kuin muutama kuukaudessa tai kun asiakas pyytää verkkolaskua.

Taulukkolaskennalla tehty lasku ei ole laiton, mutta se jättää kolme asiaa yrittäjän muistin varaan: juoksevan numeroinnin, verokannoittaisen erittelyn ja sen, mitkä laskut ovat maksamatta. Nämä kolme ovat myös ne, joista tilinpäätösvaiheessa syntyy eniten selvittelyä.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko laskun lähettää sähköpostilla PDF-tiedostona?

Voi, jos asiakas hyväksyy sen. PDF ei kuitenkaan ole verkkolasku, joten yritysasiakas voi lain nojalla pyytää tilalle standardin mukaisen verkkolaskun.

Mikä on laskun pakollinen vähimmäissisältö, jos summa on pieni?

Enintään 400 euron laskussa riittävät kevennetyt laskumerkinnät: päivämäärä, myyjän nimi ja Y-tunnus, tavaran määrä ja laji tai palvelun laji sekä veron määrä tai veron peruste verokannoittain.

Kuinka pitkä maksuaika toiselle yritykselle saa olla?

Enintään 30 päivää, ellei pidemmästä maksuajasta ole nimenomaisesti sovittu.

Paljonko viivästyskorko on vuonna 2026?

Ajanjaksolla 1.7.–31.12.2026 yleinen viivästyskorko on 9,5 % ja kaupallisissa sopimuksissa 10,5 %. Suomen Pankki vahvistaa viitekoron puolivuosittain.

Milloin pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi?

Kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa.

Kuinka kauan laskuja pitää säilyttää?

Vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi päättyi.

Laskutus on osa taloutta, ei erillinen saari

Lasku ei ole vain asiakkaalle lähtevä tiedosto. Se on myös kirjanpidon tosite, arvonlisäveroilmoituksen rivi ja saatava, joka joko tulee tai ei tule tilille. Kun nämä ovat kolmessa eri paikassa, yrittäjä käyttää aikaa niiden yhdistämiseen.

Lue myös: laskun numerointi ja säilytysaika, maksumuistutus ja perintä ja mitä ilmaisen laskutusohjelman pitää osata.

NoCFO on yrittäjän ja perustajan kaiken kattava AI-natiivi talousalusta. Laskutus, kirjanpito, palkanmaksu ja täsmäytys ovat samassa paikassa, joten lähetetty lasku näkyy kirjanpidossa ilman erillistä siirtoa.

Aloita osoitteessa nocfo.io.

Lähteet

• Verohallinto: Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa

• Verohallinto: Arvonlisäveroprosentit

• Suomen Pankki: Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.2026

• Oikeusministeriö: Maksuehtolaki muuttuu toukokuun alusta

• Suomen Yrittäjät: Verkkolaskutuslaki tuli sovellettavaksi 1.4.2020

• Valtiovarainministeriö: Pienten yritysten arvonlisäverotus muuttuu, uusi verovelvollisuuden alaraja 20 000 euroa